N'syncin kauniitpojat (= bishit) laulaa taustalla tuttua hittibiisiä, tuuletin surisee kuin hyttysparvi korvanjuuressa ja alitajunta huutaa energiapommia, jota kutsutaan myös huomattavasti tutummalla nimellä Jolt-cola (kirjoitinkohan sen nyt aivan oikein). Vaikka ajatukset harhailevatkin tänään minne sattuu, eikä millään huvittaisi kuin löhöillä, täytyy kirjoittaa. Kirjoittaa, kirjoittaa, kirjoittaa, kirjoittaa - ja jos ehtii, niin sitten vielä kirjoittaa.

Päivät ovat aivan liian lyhyitä, yöt taas tuskallisen pitkiä. Vieläkö on puolitoistatuntia Salkkareihin, ajattelin tänäkin aamuna herätessäni tavanomaisen väsyksissä, kaivautuen syvemmälle lämpimän peiton uumeniin, jossa kaiken muun sai nukkumisen lisäksi unohtaa. Näin muuten unta, jossa oli yksi Saku Salinin näköinen tyyppi. En vain muista, mitä kyseinen ihminen unessani teki.

Tänään on yleisen pinnallisuuden ja mielikuvapahuuksien päivä, josta saan vedettyä uusia ideajohtoja yhteen niistä hulluista OC-Mary Sue-blondibarbeistani, josta piti kai tulla ihan muuta kuin se nyt on. Ilkeä, itsekäs, pinnallinen urputtaja. Ehkä vaihdankin Donella Colbyn nimen Neiti Urpuksi. Saattaisi tosin olla aika naurettavaa, jos ficissäni esiintyisi henkilö, jolle huudeltaisiin kadulla kaikenlaisia väännöksiä ja pilkkaa hahmon nimestä ja epäonnistuneesta luonteesta.
Jos vain muistaisin, mikä Urpusta piti alunperin tulla. Ainakin joskus kirjoittamissani tiedoissa hänestä lukee, että hän on opiskellut ranskaa. Ja pah. Nyt kun sitä tarkemmin ajattelen, se kuulostaa aika typerältä. Donellastako pelkkä just-another-Mary-Sue-who-speaks-French, vaikka en edes osaa koko kieltä? Toivottavasti en nyt pilannut ficcini traileria tunkemalla sinne mitään, joka edes viittaa Ranskaan.

Mitä Donella sitten on? Persoonallinen?
Nauran. Vielä mitä! :D